Perhe- ja edunvalvontaoikeus



Tarjoamme oikeudellista apua perheoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Autamme sinua muun muassa avioliiton solmimisiin, avioliiton päättymistilanteisiin, osituksiin ja omaisuuden erotteluun liittyvissä kysymyksissä.

Olemme apunasi myös edunvalvontaan liittyvissä asioissa.

Avio-oikeus

Aviopuolisoilla on lähtökohtaisesti avioliittolaissa säädetty avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus konkretisoituu, kun avioliitto päättyy avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioliiton päättyessä avioeroon kummallakin puolisolla on oikeus saada puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä. Mikäli avioliitto päättyy puolison kuolemaan, on vastaava oikeus eloonjääneellä puolisolla.

Käytännössä avio-oikeus merkitsee sitä, että avioerotilanteessa varakkaampi puoliso joutuu suorittamaan vähemmän omistavalle puolisolle tasinkoa omaisuuden osituksen yhteydessä. Avioliiton päättyessä puolison kuolemaan ensiksi kuolleen puolison perilliset voivat joutua suorittamaan tasinkoa leskelle. Lesken ollessa puolisoista varakkaampi voi hän tasinkoprivilegiin vedoten kieltäytyä maksamasta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Puolisot voivat vaikuttaa siihen, onko heillä avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus voidaan kokonaan tai osittain poissulkea laatimalla avioehtosopimus. Puolisot voivat myös osituksessa sopia siitä, että kumpikin pitää oman omaisuutensa. Avioerotilanteisiin kuitenkin usein liittyy erimielisyyksiä, minkä vuoksi avio-oikeudesta on järkevää sopia etukäteen avioehtosopimuksella. Tietyissä tilanteissa avio-oikeus on voitu poissulkea sivullisen, kuten toisen puolison vanhemman toimesta. Esimerkiksi testamentissa, lahjakirjassa tai henkivakuutuksen edunsaajamääräyksessä voidaan määrätä siitä, ettei saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta testamentin, lahjakirjan tai henkivakuutuksen perusteella saatuun omaisuuteen.

Avioehtosopimus

Aviopuolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Kihlakumppanit tai puolisot voivat kuitenkin ennen avioliittoa tai sen aikana laatia avioehtosopimuksen. Avioehtosopimuksesta käytetään myös lyhyempää nimitystä ''avioehto''. Avioehtosopimuksessa voidaan sopia siitä, että kummallakaan puolisolla tai toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta omaisuuteen, joka toisella puolisolla on avioliittoa solmittaessa tai jonka hän avioliiton aikana saa. Avioehtosopimuksella voidaan sopia myös siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä ei aikaisemman avioehtosopimuksen johdosta olisi oikeutta.

Avioehtosopimukselle on laissa säädetty muotovaatimuksia. Avioehtosopimus tulee myös rekisteröidä, jotta se tulee voimaan. Suosittelemme käyttämään avioehtosopimuksen laadinnassa juristia, jotta avioehtosopimus tulee laadituksi avioliittolain edellyttämällä tavalla. Muotovaatimusten noudattamatta jättäminen tai rekisteröinnin laiminlyönti voi johtaa siihen, että avioehtoa ei huomioida omaisuuden osituksessa. Verkkokaupastamme löydät avioehtosopimuksen kiinteään hintaan. Mikäli olet epävarma siitä, millainen avioehtosopimus sopii juuri sinun tilanteeseesi, ole rohkeasti yhteydessä meihin.

Avioero ja ositus

Jompikumpi puolisoista tai puolisot yhdessä voivat hakea avioeroa käräjäoikeudelta. Avioero on kaksivaiheinen prosessi, jonka ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu kuuden kuukauden mittainen harkinta-aika. Lopullista avioeroa voidaan hakea harkinta-ajan päätyttyä, jolloin käräjäoikeus tuomitsee avioeron. Avioeroprosessi raukeaa, mikäli toisen vaiheen hakemusta harkinta-ajan jälkeen ei jätetä käräjäoikeudelle.

Jo avioeron ensimmäisessä vaiheessa eli avioeron tultua vireille jompikumpi puolisoista tai puolisot yhdessä voivat vaatia osituksen toimittamista eli omaisuuden jakoa tai omaisuuden erottelua. Omaisuuden osituksen sijasta tehdään omaisuuden erottelu esimerkiksi tilanteessa, jossa puolisot ovat tehneet kokonaan avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen.

Ositukselle ei ole säädetty laissa määräaikaa, mutta sen toimittamatta jättäminen tai pitkittäminen ei ole järkevää. Ositus tulee toimitetuksi viimeistään toisen puolison kuoleman jälkeen, milloin on yleensä haastavaa selvittää avioliiton aikaisen omaisuuden määrää ja arvoja. Mikäli ositus toimitetaan vasta toisen puolison kuoleman jälkeen, on entinen aviopuoliso kuolinpesän osakas eikä perinnönjakoa voida tehdä ennen kuin entisten puolisoiden välinen ositus on suoritettu.

Puolisot voivat sopia osituksen sisällöstä haluamallaan tavalla. Osituksessa puolisoiden varat ja velat listataan ja selvitetään puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö. Tämä summa jaetaan kahdella ja näin saadaan selville avio-osan suuruus. Avio-osat tasataan niin, että enemmän omistava puoliso maksaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle siten, että molemmille puolisoille jää omaisuutta avio-osan suuruinen määrä.

Ositus suoritetaan joko sopimuksella tai pesänjakajan toimituksessa. Jos omaisuuden jakamisesta puolisoiden kesken päästään sopuun, suoritetaan ositus sopimuksella. Ositussopimus on puolisoille suositeltavin ja edullisin keino jakaa omaisuus. Autamme teitä muun muassa omaisuuden laskentaan, arvostamiseen ja ositussopimuksen laatimiseen liittyvissä kysymyksissä, joten voit olla matalalla kynnyksellä yhteydessä meihin, oli kyse sitten mistä tahansa avioeroon liittyvästä asiasta.

Edunvalvontavaltakirja 

Edunvalvontavaltakirja on asiakirja, jonka avulla voit suunnitella omaa tulevaisuuttasi siltä varalta, että et itse ole kykenevä esimerkiksi sairauden tai terveydentilan heikentymisen vuoksi hoitamaan omia asioitasi. On tärkeää laatia edunvalvontavaltakirja ajoissa, koska toimintakykysi voi heikentyä yllättäen ennalta odottamattomalla tavalla. Edunvalvontavaltuutusta ryhdytään usein ajattelemaan vasta vanhemmalla iällä, vaikka sen tarve voi tulla kysymykseen yhtä hyvin myös nuorena esimerkiksi onnettomuuden seurauksena. Edunvalvontavaltuutus on syytä tehdä hyvissä ajoin, koska se edellyttää oikeustoimikelpoisuutta ja esimerkiksi muistisairauden alettua valtuutuksen tekeminen ei välttämättä ole enää mahdollista.

Edunvalvontavaltakirjan avulla pääset itse vaikuttamaan siihen, kuka henkilö hoitaa puolestasi asioita. Edunvalvontavaltuutukselle on asetettu tarkat muotovaatimukset, minkä vuoksi on tärkeää, että se on laadittu laissa säädettyjä muotovaatimuksia noudattaen.

Yrittäjien on erityisen tärkeää laatia edunvalvontavaltakirja, sillä edunvalvontavaltakirjalla voidaan määrätä myös siitä, kuka hoitaa yrityksen asioita, mikäli yrittäjä ei itse siihen kykene. Edunvalvontavaltuutuksen avulla yrittäjä voi varmistua siitä, että myös yrityksen toiminnasta huolehditaan hänen haluamallaan tavalla, vaikka hän itse tulisi siihen kykenemättömäksi.